Joulutaikaa Manhattanilla olikin ihana romanttinen hömpsäys luettavaksi joululoman alkuun; joulun vihaaja kohtaa joulun rakastajan ja kas, yllättäen, he tuntevatkin voimakasta vetoa toisiinsa. Aluksi ei käy hyvin, mutta lopulta he huomaavat, kuinka eivät tule ilman toisiaan toimeen. Sopankeittäjänä mukana hyörii isoäiti, joka tietää jo heti alkuunsa, kuinka asioiden tulisi mennä. Ah, kuinka mukavaa luettavaa arkisen aherruksen vastapainoksi. Täydellinen rentouttava lukukokemus, vaikkakin toinen henkilöistä oli karmaisevien trillereiden kirjoittaja ja toinen täydellinen juhlasuunnittelija/kokki, jolle mikään ei ollut mahdotonta...!
Odotin hieman samankaltaista kepeyttä myös toiselta joulutarinalta.
Muistin kyllä lukeneeni idyllisestä Hope Christmasin kylästä joskus aiemminkin ja muistin, että kirja kertoi paljon myös vastoinkäymisistä ja elämän erinäisistä hankaluuksista. Niinpä en suuresti yllättynyt, kun kirjassa käytiin läpi kokonainen vuosi kolmen naisen ja heidän perheidensä elämästä.
Cat, Pippa ja Marianne ovat perheenäitejä, ystävyksiä, joita jokaista kohtaa eri tyyppiset vastoinkäymiset vuoden mittaan. Ystävyys lujittuu, mutta perhesuhteissa tapahtuu monenlaista; sairautta, syntymää ja kuolemaa.
Tarina ei ole pelkästään kepeä, mutta luottaen siihen, että jouluun mennessä jotain positiivistakin tapahtuu, pystyy kirjan kuitenkin melko joutuisasti lukemaan.
Tarjolla on koskettavia hetkiä, niin onnellisten, kuin surullistenkin tähtien alla. Elämä on. Ja sopivissa väleissä vilahtaa mystinen hahmo, joka tuntuu aina tietävän, mitä kukin juuri silloin eniten tarvitsee...ollaanhan kylässä nimeltä Hope Christmas...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti