maanantai 17. huhtikuuta 2017

Juurihoito

Kertomus Onni Kirnuvaaran jälkeläisistä lähtee hauskasti liikkeelle kohtaamisesta hammaslääkärissä. Asiakkaaksi saapuva Pekka tapaa saman sukunimen omaavan hammaslääkäri Eskon ja epäilys veljeydestä syntyy saman tien. Tahmean alun jälkeen yhtäläisyyttä isättömien poikien tarinassa alkaakin löytyä.
Isän historia alkaa avautua matka toisensa jälkeen veljesten uskallettua liikkeelle. Matkan varrelta löytyy sukulaisia ihan ylenpalttisesti, mistä lienee Onni Kirnuvaara energian kulkuunsa saanutkaan... Isän historia saadaan kasaan, mutta selityksiä millekään ei oikeastaan anneta.
 
Hampaiden hoidon tärkeyttä sen sijaan Esko muistaa tuoda esille aivan kaikissa tilanteissa ja juonen käänteissä! Veikkaan, että lukijakin tarttuu romaanin edetessä hammaslankaan ainakin kerran. No mikäs siinä, asia on toki tärkeä.
 
Lapsuuden perheissään jotain vaille jääneet pohtivat isän tekemisiä eri näkökulmista. Menetys on aiheuttanut katkeruutta, osattomuutta, mutta myös sympatiaa ja ymmärrystä löytyy. Kuinka paljon meitä muovaa perimä ja mikä osuus on ympäristöllä? Sisaruksissa on paljon samaa ja paljon erilaista, kuten heidän elinolosuhteillaan.
 
Miika Nousiaisen ote kerronnassa on tasapainoinen alusta loppuun saakka. Sopivasti huumoria kulkee koko tarinan ajan rosoisten elämänkohtaloiden kuvauksissa. Mutta oliko niitä sisaruksia nyt ihan niin paljon pakko kerryttää...vaikka kai tällaisia onni kirnuvaaroja löytyy joka mantereelta.
 
Takakannen esittelytekstissä sanotaan elämässä olevan kolme suurta kysymystä: Kuka olet? Minne menet? Puudutetaanko?
Näiden teemojen kanssa painivat kaikki päähenkilöt. Oikeassakin elämässä.
 
 

perjantai 7. huhtikuuta 2017

Lily ja mustekala

Puoli kirjaa humoristista ja kaunista kuvausta isännän ja ihanan mäyräkoira Lilyn yhteiselosta. Ja toinen puoli kamppailua "mustekalaa" vastaan, rakkaan lemmikin sairauteen sopeutumista tai sitä vastaan taistelua.
 
Steven Rowley on kirjoittanut toipumistarinan Lily-koiran tarinaksi. Tarina piirtää kuvan yksinäisestä miehestä, jonka elämän sisältö on kietoutunut rutiineihin koiransa kanssa. Torstaina puhutaan pojista ja perjantaisin pelataan Monopolia. Hauskoja sattumuksia ja dialogia koiraneidin kanssa. Kyllä koiran kanssa voi jutella, eihän siinä mitään outoa ole?
 
Mutta oudoksi tarina muuttuu taistelussa mustekalaa vastaan. 50 sivua meriseikkailua päämääränä mustekalan löytäminen ja tuhoaminen...no, erilaisia houreunia näkee varmaan jokainen ylikuormittunut ja stressaantunut, mutta kirja olisi toiminut ilman tuota jaksoakin. Loppuvaiheessa piti hieman tsempata itseään lukemaan viimeisiä lukuja, kun lopun vääjäämätön ratkaisu alkoi lähestyä...
 
KOIRAN!PUHEEN!KUVAAMINEN!NÄIN!OLI!HAUSKA!JA!KUVAA!HYVIN!INNOKASTA!HÄNNÄNHEILUTTAJAA!
 
 
 
 

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Ikoni

Törmäsin kirjailijan nimeen kirjakaupan hyllyllä ja yllätyin. Kirjailija Marja-Sisko Aalto työskentelee "päivätyönään" Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin notaarina, enkä ollut tiennyt hänen kirjailijan urastaan aiemmin. Tämä teos on jo kolmas hänen Annette Savolainen- dekkarisarjassaan. Mielenkiintoiseksi kirjan tekee myös se, että se sijoittuu Kuopioon ja Ilomantsiin, tuttuihin itä-suomalaisiin maisemiin. Dekkareiden ystävä en edelleenkään ole, mutta tämä romaani oli nopealukuinen ja "riittävän siisti" - ruumiita kyllä tuli, mutta niiden äärellä ei viipyilty liian pitkään.
 
"Ikoni" lähtee liikkeelle 1600-luvulta idän ja lännen yhteenoton kuvauksesta. Surullista ja varmaankin todenperäistä kuvausta uskontojen nimissä tehdyistä puhdistuksista. Sen jälkeen romaanissa aikamatkaillaan tähän päivään välillä palaten historiaan.
 
Ikonit ovat tärkeässä roolissa romaanin rikoksissa, alusta alkaen. Jokaiseen murhaan liittyy ikonin tavoittelu, mutta syy ja selitys paljastuu vasta aivan loppumetreillä. Savolaispoliisit onnistuvat yhdistelemään epätodennäköisetkin johtolangat vyyhteä auki keriessään.
Lukijalle avautuu lukemisen ohessa myös mukavia kotimaan matkailun hetkiä Ilomantsin maisemista lukiessaan.
 
Loppukaneettina voisi sanoa, että kannattaa suhtautua riittävällä kiinnostuksella vanhojen aittojen alta löytyviin epämääräisiin tavaroihin...!