Kertomus Onni Kirnuvaaran jälkeläisistä lähtee hauskasti liikkeelle kohtaamisesta hammaslääkärissä. Asiakkaaksi saapuva Pekka tapaa saman sukunimen omaavan hammaslääkäri Eskon ja epäilys veljeydestä syntyy saman tien. Tahmean alun jälkeen yhtäläisyyttä isättömien poikien tarinassa alkaakin löytyä.
Isän historia alkaa avautua matka toisensa jälkeen veljesten uskallettua liikkeelle. Matkan varrelta löytyy sukulaisia ihan ylenpalttisesti, mistä lienee Onni Kirnuvaara energian kulkuunsa saanutkaan... Isän historia saadaan kasaan, mutta selityksiä millekään ei oikeastaan anneta.
Hampaiden hoidon tärkeyttä sen sijaan Esko muistaa tuoda esille aivan kaikissa tilanteissa ja juonen käänteissä! Veikkaan, että lukijakin tarttuu romaanin edetessä hammaslankaan ainakin kerran. No mikäs siinä, asia on toki tärkeä.
Lapsuuden perheissään jotain vaille jääneet pohtivat isän tekemisiä eri näkökulmista. Menetys on aiheuttanut katkeruutta, osattomuutta, mutta myös sympatiaa ja ymmärrystä löytyy. Kuinka paljon meitä muovaa perimä ja mikä osuus on ympäristöllä? Sisaruksissa on paljon samaa ja paljon erilaista, kuten heidän elinolosuhteillaan.
Miika Nousiaisen ote kerronnassa on tasapainoinen alusta loppuun saakka. Sopivasti huumoria kulkee koko tarinan ajan rosoisten elämänkohtaloiden kuvauksissa. Mutta oliko niitä sisaruksia nyt ihan niin paljon pakko kerryttää...vaikka kai tällaisia onni kirnuvaaroja löytyy joka mantereelta.
Takakannen esittelytekstissä sanotaan elämässä olevan kolme suurta kysymystä: Kuka olet? Minne menet? Puudutetaanko?
Näiden teemojen kanssa painivat kaikki päähenkilöt. Oikeassakin elämässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti