Puoli kirjaa humoristista ja kaunista kuvausta isännän ja ihanan mäyräkoira Lilyn yhteiselosta. Ja toinen puoli kamppailua "mustekalaa" vastaan, rakkaan lemmikin sairauteen sopeutumista tai sitä vastaan taistelua.
Steven Rowley on kirjoittanut toipumistarinan Lily-koiran tarinaksi. Tarina piirtää kuvan yksinäisestä miehestä, jonka elämän sisältö on kietoutunut rutiineihin koiransa kanssa. Torstaina puhutaan pojista ja perjantaisin pelataan Monopolia. Hauskoja sattumuksia ja dialogia koiraneidin kanssa. Kyllä koiran kanssa voi jutella, eihän siinä mitään outoa ole?
Mutta oudoksi tarina muuttuu taistelussa mustekalaa vastaan. 50 sivua meriseikkailua päämääränä mustekalan löytäminen ja tuhoaminen...no, erilaisia houreunia näkee varmaan jokainen ylikuormittunut ja stressaantunut, mutta kirja olisi toiminut ilman tuota jaksoakin. Loppuvaiheessa piti hieman tsempata itseään lukemaan viimeisiä lukuja, kun lopun vääjäämätön ratkaisu alkoi lähestyä...
KOIRAN!PUHEEN!KUVAAMINEN!NÄIN!OLI!HAUSKA!JA!KUVAA!HYVIN!INNOKASTA!HÄNNÄNHEILUTTAJAA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti