Kyllä on parempi ihan oikea kirja, ei tämmöinen kuvateos. Tosin jos miehet tämmöisen kuvakirjan helpommin lukevat, niin mikäs sitten siinä. Lienee nämä uudet Mielensäpahoittajan kuvakirjat enemmän miehille suunnatut? Kyllä ovat niin "huoltokirjahenkeen" kirjoitettuja... Harmittaa kuitenkin, ettei Tuomas Kyrö ole enää jaksanut luoda oikeaa romaania mielensäpahoittajan hengessä, vaan on lähtenyt markkinahenkisesti suoltamaan kevyempiä kuvakirjoja sarjana ihan...Keittiössä, Hiihtokirja ja Miehen työt.
Elokuvan nähtyään mielensäpahoittajan kuulee kummasti Antti Litjan äänellä kirjan tekstissä juttelevan. Enää en muista, miltä mielensäpahoittajan ääni ennen elokuvaa mielessäni kuulosti. Radiokuunnelmina en häntä aikanaan kuullut. Elokuvan sisältö perustui pitkälti kirjaan Miniä, vai liekö Miniä-kirja tullut jossain välissä lisäpainoksena. Varsinaisia mielensäpahoittajan nimellä olevia aiempia romaaneja ovat Mielensäpahoittaja, Mielensäpahoittaja ja ruskea kastike ja Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja.
Mutta kyllä henkilönä ja hahmona Mielensäpahoittaja on vallan sympaattinen papparainen. Hän kyllä tietää miten asiat ovat ja miten ne olivat ennen paremmin. Ja hyvähän se on ääneen kertoa, että miten sitä niin mielensä jälleen pahoitti. Ettei jää kaivelemaan. Ja kyllä voi emännän kanssa olla oikeasti eri mielisyyttä siitä, montako astetta pitää sisällä lämpöä olla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti