Tällä kertaa Roope Lipasti tuo eteemme joukon ystäviä vuosien varrelta, jotka kokoontuvat ystävänsä polttareihin. Viimeistä kertaa. Nämä tosin ovat jo kymmenennet polttarit kyseiselle ystävälle. Ja joka tosin itse on ollut kuolleena jo joitakin vuosina. Mutta ihan tavallisista aineksistahan ei kirjailija lähde liikkeelle yleensä muulloinkaan.
Kesäisen viikonlopun aikana ennätetään päivittää kuulumisia, kisailla perinteinen kisa, jossa tällä kertaa on kyllä huomattavasti suurempi potti voitettavana...hoitaa parisuhteen asioita ja pilatakin muutama parisuhde, luoda ehkä uusikin, nähdä lapsen ensi konttaus, saunoa, juoda, syödä, saunoa, juoda...
Tunteet ovat näillä miehillä pinnassa ja pinnan alla; iloa, kateutta, surua ja syyllisyyttä riittää jokaiselle. Miesten keskinäinen ystävyys näyttäytyy yhtä sekalaisena kuin olisi vastaava naistenkin viikonloppu varmaan onnistunut tuomaan esille. Miesjoukon organisaattorina on toiminut jo vuosia Maija, häneen he kaikki ovat tottuneet luottamaan, mutta nyt on Maija suunnitellut elämää suuremman yllätyksen...
Kyllähän Lipastia kannattaa lukea. Tämä teos oli varmastikin parhaasta päästä. Tekstin joukossa vilisi kuolemattomia oivalluksia, kelpo aforismeja elämästä, ne olisi jopa kannattanut noukkia sieltä seasta ylös, koska kummasti ne unohtuvat lukemisen jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti